"It's quite optimistic to call this a town, really..."

... sanoi minulle koulun kanslisti ensimmäisellä Cork-viikollani, kun hän kysyi, mitä ajattelen kaupungista ja vastasin, että pidän sen kompaktista koosta. Itse rohkenen olla eri mieltä! Ei Cork ole mikään kuhiseva metropoli, mutta asuu täällä Cork Cityssä kuitenkin lähes 120 000 ihmistä. On se enemmän kuin esimerkiksi Lahdessa. Täällä on kunnon keskusta, tähänastisen vähäisen kokemukseni perusteella toimiva joukkoliikenne, kohtalaisesti kauppoja ja erikoisuutena esimerkiksi oopperatalo, eli kyllä Cork on mielestäni kaupunkistatuksensa ansainnut. Iso osa kaupungin eläväisyydestä muodostuu opiskelijoista - täällä on jonkun sortin school, college tai institute joka nurkan takana. Isot ja keskeiset koulut ovat University College Cork ja Cork Institute of Technology. Jälkimmäisen alaisuudessa toimii myös School of Music, vaikka meidän fyysinen koulumme onkin kuuden kilometrin päässä CIT:n pääkampukselta. UCC ja CIT eivät kumpikaan ole ihan kaupungin ytimessä; UCC:n kampus on oma alueensa melko lähellä keskustaa ja CIT on kuin pieni kylä 25 minuutin bussimatkan päässä keskustasta. Opiskelijoita riittää kyllä tänne ydinkeskustaankin; löytyy School of Music, College of Commerce, Crawford School of Art and Design ja Griffith College. Mahdollisesti muitakin, mutta nämä olen onnistunut bongaamaan henkilökohtaisesti.

Cork on lähellä merta, mutta sitä ei täällä keskustassa huomaa kuin korkeintaan säätiloista. Kaupunkia hallitsee Lee-joki, joka haarautuu kahtia ovelasti niin, että kaupungin keskusta jää siihen väliin. Minä asun joen etelähaaran etelärannalla, ja samalla rannalla on myös CSM. Joki on jatkuvasti läsnä, ja se on yksi suosikkiasioistani täällä. Ensiksikin se tekee minulle muuten niin helpon eksymisen aika paljon vaikeammaksi. Jos hukkaa itsensä keskustaan, tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan pätkä jokea, jonka avulla voi sijoittaa itsensä. Toiseksi suomalaiseen mökkikulttuuriin kasvanut sieluni kokee veden läheisyyden hyvin miellyttävänä ja rauhoittavana. Vaikka joki ei ihan Saimaata vastaakaan, on virtaava vesi kaunista ja minusta on hauska seurailla sen nousuja ja laskuja. Erityisesti iltaisin joenvartta kävellessä voi haistaa sellaisen tietyn makean veden tuoksun, joka muistuttaa järvistä, mutta myös jostakin muusta. Niinä hetkinä rakastan tätä kaupunkia. Joki tuo mukanaan myös hauskoja ilmiöitä, kuten silloilta onkivia ihmisiä ja pari sankarillista melojaa, joiden taistelua virtauksia vastaan ihastelin ikkunastani eräänä lauantaipäivänä.

Olen parikin kertaa purnannut Facebookissa siitä, mitä kaikkea täältä ei löydy. Mieluisia vaatteita ja/tai sisustustarvikkeita myyvä kauppa on edelleen haussa, mutta pakko silti myöntää, että yleisesti ottaen varustelutaso on hyvä. Mietin yhtenä päivänä keskustassa kävellessäni, että kaupat ovat jakautuneet ihan näppärästi: St. Patrick's Streetiltä löytyvät hyödylliset kaupat, Oliver Plunkett Streetiltä hauskat kaupat. Musiikkikauppa, suklaakahvila, luonnonkosmetiikkakauppa, italialaista jäätelöä myyvä putiikki ja wanhan ajan tunnelmaa tavoitteleva karkkikauppa muodostavat pienen osan hauskaa tarjontaa. Olen yrittänyt tähän mennessä rajoittaa shoppailuni välttämättömyyksiin (tai ainakin asioihin, joiden tarpeellisuus on jossain määrin perusteltavissa...), mutta houkutuksia on kyllä tullut eteen runsaasti. Lisäksi täällä on paljon pieniä kahviloita, ravintoloita ja teehuone, joita haluaisin testailla jatkuvasti, mutta koska yksin tulee lähdettyä aika harvakseltaan, on tämä vielä kohtalaisen tutkimatonta aluetta minulle.

Ylipäätään Cork on minulle sopivan sympaattinen. Vanhat, uudet, tavalliset ja hullun väriset talot muodostavat kauniin näköisen sekamelskan ja asemakaava on riittävän kaareutuva ja outoja pieniä kujia sisältävä ollakseen mielenkiintoinen, muttei kuitenkaan mahdottoman eksyttävä. Löydän täältä pieneltä keskusta-alueelta edelleenkin uusia paikkoja aina, kun päätän kiertää vähän eri kautta kuin yleensä. Olen retkeillyt vielä aika pienellä alueella keskustan ympäristössä, mutta esimerkiksi UCC:n ihana Tylypahka-henkinen kampusalue on tullut katsastettua, kuten myös Shandon, pari puistoa ja The Lough ("järvi", oikeasti sellainen sympaattinen lammikko). Kaduilla törmää jo nyt usein tuttuihin ja joskus vastaan tulee ihminen, joka laulaa tai hyräilee mennessään. Mitään yltiöpäistä pikkukaupunkitunnelmaa Cork ei kuitenkaan hengi, vaan city-asenteella ollaan liikenteessä.

Niin, se liikenne. Se on täällä ihan kamalaa. Nykyään en enää mene paniikkiin siitä, että autot ajelevat vasemmalla puolella tietä ja kääntyvät risteyksistä kaikkiin vääriin suuntiin, mutta muuten stressaan kyllä jokaista tienylitystä. Suojateitä on erittäin vähän, joten kadun ylittäminen satunnaisesta kohdasta on usein välttämätöntä. Ne vähäiset liikennevalot jotka täällä päivystävät ovat kaikkea muuta kuin jalankulkijaystävällisiä. Koulumatkani varrella ovat yhdet valot, ja vihreän odottamiseen saattaa mennä liioittelematta puolet koulumatkani kestosta (no joo, se koulumatka on puoli kilometriä, mutta ärsyttää se silti!). Vihreä luonnollisesti palaa n. 10 sekuntia ja jos et siinä ajassa ehdi kipittää yli, harmin paikka. Täkäläiset tietenkin kulkevat päin punaisia minkä ehtivät ja välillä tuntuu, että olen ainoa ihminen tässä kaupungissa joka viitsi edes esittää olevansa kiinnostunut liikennevalojen signaaleista. Sen verran liikenne kuitenkin vielä pelottaa, että odottelen kiltisti turistina vihreää kun paikalliset paahtavat autojen sekaan.

Se Irlanti-klisee, jonka mukaan täällä voi kokea kaikki vuodenajat päivässä, pätee myös Corkiin. Nyt on ollut kylläkin neljän päivän putki harmaata sumua ja sadetta, mutta sitä ennen säävaihtelut olivat aivan villejä. Kaatosateinen aamu saattoi kääntyä aivan kauniiseen, aurinkoiseen ja lämpimään iltapäivään. Vastaavasti poikkeuksellisen kesäinen päivä sai ikävän lopun, kun jostain ilmaantui sade, ja illalla oli jo viileää ja ankeaa. Olen oikeastaan jo luovuttanut enkä edes yritä miettiä mahdollisia sääskenaarioita kun lähden ulos - mikään niistä ei kuitenkaan toteudu, vaan paikallinen ilmatila keksii jotain ihan muuta.

Päätän sekavat kaupunkihölinät muutamaan kuvaan (jos osaan). On täällä kuitenkin aika sievää.

Näkymää huoneeni ikkunasta

Sillalta lähellä asuntoani

Tuo sininen häivähdys puiden takana on asuintaloni

Fiilistelyä UCC:n puistossa